Esittelyssä kirjailija

Kuvassa Minna Canthin patsas, joka sijaitsee Tampereella.

Minna Canthille on omistettu tasa-arvon päivä, joka on kalenterissa 19.3. Hänen mukaansa on nimetty koulu ja katujakin, joita on mm Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Canthista on tehty monta patsasta, mutta edellä mainituissa kaupungeissa on ainakin nähtävillä ne(lukuun ottamatta Helsinkiä). Kuopiossa järjestään 19.3 Minnan päivät -niminen tapahtuma. Häntä arvostetaan nykyäänkin sillä hän ajoi naisten asemaa uusien koulutusmahdollisuuksien avulla ja sai heidät sen avulla tasa-arvoisemmaksi. Hänen kuvansa on myös postimerkissä. Canth kirjoitti pari kymmentä teosta elämänsä aikana, mutta hänen viimeisimmäksi teoksekseen jäi murhanäytelmä Anna-Liisa. Ennen kuolemaansa Minna Canth vaikutti noin kuuden kuopiolaiskoulun tausatalla muun muassa Yheteiskoulun ja Kauppakoulun. Minna Canth kuoli 12. toukokuuta 1897 Kuopiossa, äkilliseen sydänkohtaukseen.

Kuva teoksen Anna-Liisa kannesta.

Postimerkki, jossa Canthin kuva oli.

  Minna Canthia pidettiin omana aikaanaan hyvin radikaaalina. Hän oli todella rohkea ajattelija ja ei pelännyt ilmaista omia mielipiteitään. Minna Canth oli uskossa eikä se ollut ristiriidassa sen kanssa, että hän oli kiinnotunut tieteen uusista saavutuksista ja hän pyrki selittämään esim. spiritismiä titeellisen ajattelun kautta.
  Canth muutti Kuopioon takaisin 1880 maaliskuussa lapsiensa kanssa. Siellä hän ryhtyi pitämään vuonna 1877 kuollen isänsä lankakauppaa, joka oli huonossa taloudellisessa kunnossa. Perheen asema parani, kun Minna sai liikkeen jaloilleen. Hän piti myös veljensä sekatavarakauppaa. Liike toimien avulla perhe tuli taloudellisesti toimeen. Sen vuoksi Canth pystyi keskittymään kirjoittamiseen ja siihen, että hän pystyi hankkimaan kirjallisuutta ulkomailta asti.
  Ennen Kuopioon paluuta Minnan näytelmä Murtovarkaus palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnolla. Palkitseminen johtui siitä, että Minna lähetti näytelmän Suomalaisen Teatterin johtajalle Kaarlo Bergomille, joka hyväksyi sen heti. Tuohon aikaan Minna oli perheensä kanssa Jyväskylässä ja merkittävintä oli se, kun hänen miehensä kuoli pitkään sairastettuaan vuonna 1879.Mies kuoli juuri ennen kuin nuorin lapsi ehti syntyä. Pariskunnalla oli kaikenkaikkiaan yhteensä seitsemän lasta. Lapset syntyivät aikavälillä 1866-1880.
  Minaksi itseään kutsunut Canth alkoi kutsua itseään Minnaksi, Minna meni naimisiin Johan Ferdinand Canthin kanssa. Joka kosi häntä monesti, mutta Minna ei hyväksynyt sitä ensimmäisellä, eikä vielä toisellakaan kerralla. Johan oli hänen luonnontieteen opettajansa seminiaarissa. Canth kuitenkin lopetti opintonsa 1865 kosinnan hyväksyessä. Canth pääsi Jyväskylän seminaariin 1863, joka oli perustettu samana vuonna ja siellä koulutettiin kansakoulunopettajiksi. Canth jatkoi opintoja, vaikka hänen vanhemmagt olisivat halunneet Minnasta porvarillisen neidon avioliittoa varten.
  Seminaarin perustamisen ansiosta Minnalla oli mahdollisuus opiskella Suomessa muuhun kuin kätilön ammattiin. Ennen seminaariin menemistä Minna haaveili itsenäisen naisen urasta eikä avioliitosta. Hänen ajatuksenaan oli se, että jos hän olisi ollut kansakoulunopettaja hän oli si voinut elättäää itsensä sillä eikä hänen olisi tarvinnut olla avioliitossa.

Minna ja hänen miehensä Johan.

  Ennen Jyväskylään muuttoa, Canth asui Kuopiossa. Muuton syy Jyväskylään oli se, että opiskelu mahdollisuudet olivat huonot tuohon aikaan. Tytöille oli erilliset koulut ja heitä varjeltiin liialta tiedolta. Puolet päivästä oli käsitöitä. Tyttöjen ajateeltiin olevan ns liian heikkoja opisekuluun, että heistä tulisi hermoheikkoja.  Ja tästähän Canth ei tykännyt. Hän itse kävi ruotsalaista valtion perustamaa tyttökoulua, johonka hän pääsi isänsä avulla.Sitä ennen hän opiskeli Soldanin sisarusten perustamassa toisessa ruotsalaisessa koulussa. Tuolloin Miinu Johnsson (eli Minna Canth) alkoikutsua itseään Minaksi. Ensimmäinen koulu johon Miinu meni oli Snellmanin aloitteesta perustetttu Kuopion työväen kaupungin tyttökoulu, joka oli ns lankasterikoulu, koska siellä noudatettiin englantilaista opestumenetelmää. Opetuskielenä kumminkin oli suomi.

Minna Canth noin 17-vuotiaana.

  Miinun perheen taloudellinen tila koheni ja he muuttivat Kuopioon vuonna 1853, kun Miinun isä sai hoitaakseen Tampereen lankakaupan. Perhe Minnan lapsuudessa asui Tampereen köyhällistön kaupunginosassa. Perheeseen kuului Minna, hänen siskonsa Augusta Katharina, hänen äitinsä Lovisa Ulrika ja hänen isänsä Gustaf Vilhelm, (jonka mukaan perheen poika oli nimetty), poika kutsuttiin Gustiksi, Canthin molemmat vanhemmat olivat köyhistä oloista. Canthin isä työskenteli Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla.
  Minna syntyi 19.3.1944. Hänen alkuperäinen nimensä oli Ulrika Wilhelmiina Johnson.